Menestyksekäs historia Suomen suurimmaksi

Nivalan Teollisuuskylä Oy perustettiin vuonna 1974. Vuosien varrella teollisuuskylä on suurentunut valtavasti, ja monet alueella toimivat yritykset ovat hyviä esimerkkejä ennakkoluulottomasta erikoistuneesta ja rohkean hallitusta riskinotosta.

Teollisuuskylän synty 1970-luvulla

Nivalan Teollisuuskylän tarina alkoi vuonna 1972, kun alueen suunnittelijat ryhtyivät miettimään uuden teollisuusalueen mahdollisuuksia. Vuotta myöhemmin Nivalan kunta ja Tuotantopalvelu Ky sopivat yhteistyöstä teollisuuskylän esitutkimuksen parissa. Tämä oli ensimmäinen askel kohti uuden, merkittävän teollisuusalueen syntymistä.

Alho Sarja valittiin Nivalan kunnan ensimmäiseksi elinkeinoasiamieheksi vuonna 1974. Samana vuonna hän sai vastuulleen myös Nivalan Teollisuuskylän isännöitsijän tehtävät.

Toukokuun 15. päivänä 1974 Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen valtion tukeman teollisuuskylän sijoittamisesta Nivalaan. Kesäkuussa päästiin aloittamaan rakentaminen, ja 28.6.1974 muurattiin uuden teollisuusalueen peruskivi. Nivalan Teollisuuskylä Oy perustettiin samana vuonna, jolloin myös sen ensimmäinen yritys kuorimakoneiden osia valmistanut Valon Tuote Oy aloitti teollisen toimintansa.

Seuraavana vuonna valmistui 550 neliön palvelukeskus ja toimintansa käynnistivät höyry- ja kuumavesikattiloita sekä teräsrakenteisia savupiippuja valmistanut Witermo Oy:n tytäryhtiö Wini Oy ja lankojen ja kankaiden värjäykseen erikoistunut Värisävy Oy. Kolmessa yrityksessä työskenteli 114 henkilöä.

Edistys jatkui, kun vuonna 1978 Nivalan Teollisuuskylä Oy ja Nivalan ammattikoulu yhdistivät voimansa tarjotakseen ruokalapalveluita palvelukeskuksen laajennetuissa tiloissa. Tuolloin teollisuuskylässä toimi jo viisi yritystä, ja työntekijöitä oli yhteensä 117. Tilaa oli käytössä 4549 neliömetriä.

Vuonna 1979 teollisuuskylä otti käyttöön kaukolämmön, mikä oli askel kohti ympäristöystävällisempää ja kestävämpää energiankäyttöä alueella. Nivalan Teollisuuskylä oli vakiinnuttanut asemansa vireänä teollisuuskeskuksena, ja sen tarina jatkui vahvana osana Nivalan alueen kehitystä. Monipuolinen yritysrakenne ja vahvat yhteistyöverkostot ovat tukeneet alusta alkaen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n liiketoiminnan kehitystä.

1980- ja 1990-luku

Nivalan Teollisuuskylä jatkoi vahvaa kasvua ja kehitystä myös seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1980 Alho Sarja valittiin yrityksen toimitusjohtajaksi. Kolme vuotta myöhemmin teollisuuskylässä oli lähes 20 yritystä, mikä osoitti alueen houkuttelevuuden liike-elämälle. Teollisuuskylä vakiinnutti asemansa monipuolisena ja elinvoimaisena yrityskeskuksena. Vuonna 1984 teollisuuskylällä oli käytössä jo 12 500 neliömetriä hallitilaa.

Vuonna 1986 teollisuuskylä solmi sopimuksen ruoka- ja kahvipaikka Sapuskan kanssa, varmistaen lounaspalvelut alueen asukkaille ja työntekijöille. Tämä oli yksi askel kohti alueen infrastruktuurin parantamista ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä.

Vuonna 1987 toimitusjohtajana aloitti Markku Pietikäinen, joka jatkoi edeltäjänsä työtä teollisuuskylän kehittämisessä ja markkinoinnissa. Kahden vuoden kuluttua teollisuuskylässä oli rakennettua pinta-alaa jo noin 16 000 neliömetriä, ja työpaikkoja lähes 300. Työpaikat jakautuivat metalli-, puu-, tekstiili- ja palvelualoille.

1990-luvulle siirryttäessä Teollisuuskylä laajensi toimintaansa Tiilimaan suuntaan, jossa alueen kehittäminen käynnistettiin liikennejärjestelyiden myötä. Vuonna 1993 toimitusjohtajaksi nousseen Marja Hellén-Valtasen myötä alueen asemakaava valmistui vuosikymmenen loppuun mennessä. Teollisuuskylässä toimi 22 yritystä ja lähes 600 työntekijää. Vuonna 1998 toimitusjohtajan titteli vaihtui Kari Valtaselle, joka alkoi valmistella teollisuuskylän siirtymistä seuraavalle vuosisadalle.

2000-luvun alku

Uusi vuosisata alkoi Nivalan Teollisuuskylässä voimakkaan kehittymisen ja laajentumisen merkeissä. Vuonna 2000 Nivalan kaupunki osti Teollisuuskylä Oy:lle 25 hehtaaria maata.

Uusien tuotantoteknologioiden tutkimukseen ja koulutukseen keskittynyt elinkeinoelämän yhteisö Elme Studio aloitti toimintansa. Teknologiapalvelut tarjosivat tutkittua tietoa metallista ja tuotannon tukea suunnittelusta prototyyppien valmistukseen.

Pari vuotta myöhemmin käynnistettiin Nivalan teknologiakeskus Nitekin rakennustyöt, jotka valmistuivat vuoteen 2004 mennessä. Teollisuuskylässä oli tuolloin 37 asiakasyritystä, jotka työllistivät noin 580 henkilöä.

Vuonna 2006 oli aika palata 1990-luvulla käynnistetyn Tiilimaan aluekehityksen pariin. Kauppakeskusselvityksen jälkeen kaupunki teki päätöksen suunnata kaupalliset palvelut Tiilimaan alueelle. Päätös oli osa alueen kehittämisen strategista suunnitelmaa, mikä tuki myös Nivalan Teollisuuskylän toimintaa alueella. Kului kuitenkin vielä kymmenisen vuotta ennen kuin Tiilimaan aluetta ryhdyttiin kehittämään tulevaisuuden liikekeskukseksi.

2010-luvulla Nivalan Teollisuuskylän kasvu ja kehitys jatkui määrätietoisesti. Vuonna 2014 teollisuuskylässä oli sata yritystä ja tuhat työntekijää. Vuonna 2015 toimitusjohtajaksi valittiin Kaisa Liinamaa. Vuonna 2019 teollisuuskylä alkoi laajentua Kurunpuhtoon: 80 hehtaarin alueelle kaavoitettiin 60 uutta teollisuustonttia.

Vuonna 2020 toimitusjohtajaksi nimitettiin Harri Poranen, joka on järjestyksessään yhtiön kuudes. Kurunpuhdon alueella käynnistyi infrastruktuurin rakentaminen: puustoa raivattiin tulevien teiden tieltä, ja aloitettiin kaukolämpöverkon runkoverkon rakentaminen.

2020-luvun alkua leimasi eri toimialueiden voimakas kehittäminen ja laajentaminen. Noin sadan hehtaarin teollisuuskylän perinteinen alue on rakennettu lähes täyteen, ja siellä on jäljellä enää yksittäisiä vapaita tontteja ja toimitiloja.

Weldline Oy rakensi ensimmäisenä toimitilansa Kurunpuhtoon. Sitä seurasi Nivalan Teollisuuskylän historian suurin rakennusprojekti NTcab Oy:lle. Vuonna 2023 yritykselle valmistui 7 000 neliön tehdasrakennus. Nivalan Teollisuuskylä Oy:n toiminta on kasvanut vuodesta 2021 alkaen 20 prosenttia, kun kasvaville asiakasyrityksille on rakennettu toimitiloja liki 14 500 neliötä.

Lastaustien alueelle on keskittynyt yrityksiä, joiden toiminta edellyttää laajoja piha-alueita raskaan kaluston liikennettä varten.  Vuonna 2021 Lastaustien päähän valmistui nykyaikainen teollisuushalli. Best Glass Oy sai lisää toimitilaa, kun yritykselle rakennettiin teollisuushalli ja erillinen tehdasrakennus.

Tiilimaalla jo pitkään toimineet päiväkoti ja kirjapaino ovat vuosien saatossa vakiinnuttaneet asemansa alueen toimijoina. Alue on vahvistunut erityisesti pienille ja uusille yrityksille suunnattujen Tiiliruukki-toimitilojen rakentamisen myötä. Tiiliruukin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2022. Samana vuonna Teollisuuskylän rakennuttamat 1 500 neliön tuotantotilat valmistuivat RST-Steel Oy:n käyttöön. Vuonna 2023 Ollin Putkityö aloitti uusien toimitilojensa rakentamisen Tiilitielle. Uuteen myymälään yritys muutti toukokuussa 2024.

Vuonna 2023 Nivalan Teollisuuskylä oli Suomen suurin yhtenäisellä alueella toimiva teollisuuskylä. Vuonna 2024 valmistui Tiiliruukin laajennus. Tiiliruukki-kokonaisuudessa on 12 modernia tuotantotilaa.

Nivala ja teollisuuskylän toimialue kiinnostaa myös vihreään infrastruktuuriin investoivia tahoja. Yksityisten kehitysyhtiöiden toimesta alueelle on suunnitteilla merkittävä aurinkopuistohanke ja  Suomen suurin biokaasulaitos. 

Kuvat Nivala-Seura

Matka jatkuu – vuodesta 2025 eteenpäin

Vuonna 2025 Kurunpuhdossa oli valmista asfaltoitua uutta tiestöä lähes viisi kilometriä.  Alueella käynnistyivät Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakennustyöt. Hankkeen takana on Copenhagen Infrastructure Partners (CIP).  Laitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden 2027 jälkipuoliskolla. Valmistuessaan laitos käsittelee noin 600 000 tonnia paikallisen maatalouden sivuvirtoja ja tuottaa niistä nesteytettyä biometaania.

Vuonna 2025 Tiilimaan alueen kehitys kohti liikekeskusta ja monipuolisten palveluiden keskittymää vauhdittui merkittävästi, kun  Nivalan Konevaruste Oy ja Savenmaa aloittivat samaan aikaan uusien toimitilojensa rakentamisen.

Vuonna 2026 Tiilimaalla juhlittiin kahden ison myymälän avajaisia. Huhtikuussa Konevaruste avasi uuden myymälänsä Tiiliniityntiellä, ja Savenmaan vietti uuden myymälänsä avajaisia Tiililaaksontiellä elokuussa. Konemyynti ja maahantuonti KK-Machine Oy aloitti uusien toimitilojensa rakentamisen Tiilimaalla.

Vuoteen 2028 ulottuvassa strategiassaan Nivalan Teollisuuskylä Oy keskittyy ydintoimintaansa: kiinteistöjohtamiseen ja rakennuttamiseen. Yhtiö rakennuttaa ja vuokraa asiakkailleen tarkoituksenmukaisia tiloja. Vuonna 2026 yhtiö luopui strategiansa mukaisesti Elme Studion toiminnasta. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti keskittyy jatkossa teknologiapalveluiden hallinnointiin ja kehittämiseen.

Nivalan Teknologiakeskus Nitekin tarina

Teknologiakeskus Nitekin tarina alkoi heti 2000-luvulle siirryttäessä. Keväällä 2021 tehdyt luonnokset paljastivat 3 000 neliömetrin modernin rakennuksen, jota kaavailtiin Pajatien ja Savenvalajantien risteykseen 30 vuotta vanhan palvelukeskuksen tilalle. Uuteen teknologiakeskukseen haluttiin sijoittaa ohjelmisto- ja suunnittelualan yrityksiä, tuotantoteollisuutta palvelevia yrityksiä, elektroniikan mekaniikan tuotantostudio, IT-teollisuuden kehittämishankkeita sekä muita teollisuuskylän kannalta merkittäviä toimijoita. Rakennukseen varattiin tilat Oulun Eteläiselle instituutille, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:lle ja Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle. Jo ennen rakennustöiden alkua tiloista ennakkovarattiin 80 prosenttia.

Nitekin rahoitus järjestyi vuoden 2002 loppupuolella. Arkkitehtitoimisto Juha Paldanius Ky pääsi aloittamaan 3,7 miljoonan euron arvoiseksi suunnitellun rakennuksen suunnittelun. Marraskuun puolivälissä 2002 allekirjoitettiin urakkasopimukset, ja rakennustyöt käynnistyivät ripeästi.

Teknologiakeskuksen peruskivi muurattiin helmikuussa 2003. Kaupunginvaltuutetut saivat tehtäväkseen pohtia talolle sopivampaa nimeä, sillä työnimi ”Nipolis” ei tuntunut oikein istuvan. Samana vuonna käynnistettyyn nimikilpailuun tuli 62 ehdotusta, josta voittajaksi valikoitui Nitek.

Vuonna 2004 helmikuun 6. päivänä pidettiin Nitekin viralliset vihkijäiset. Juhlavieraaksi saapui kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Teknologiakeskus oli valmis toimimaan innovaatioiden, kehityksen ja yhteistyön keskuksena, tarjoten tilaa monipuoliselle yritystoiminnalle ja edistäen alueen teknologista osaamista.