Menestyksekäs historia Suomen suurimmaksi

Nivalan Teollisuuskylä Oy perustettiin vuonna 1974. Vuosien varrella teollisuuskylä on suurentunut valtavasti, ja monet alueella toimivat yritykset ovat hyviä esimerkkejä ennakkoluulottomasta erikoistuneesta ja rohkean hallitusta riskinotosta. Monipuolinen yritysrakenne ja vahvat yhteistyöverkostot tukevat liiketoiminnan kehitystä.

Teollisuuskylän synty 1970-luvulla

Nivalan Teollisuuskylän tarina alkoi vuonna 1972, kun alueen suunnittelijat ryhtyivät miettimään uuden teollisuusalueen mahdollisuuksia. Vuotta myöhemmin Nivalan kunta ja Tuotantopalvelu Ky sopivat yhteistyöstä teollisuuskylän esitutkimuksen parissa. Tämä oli ensimmäinen askel kohti uuden, merkittävän teollisuusalueen syntymistä.

Vuonna 1974 Kauppa- ja teollisuusministeriö teki päätöksen valtion tukeman teollisuuskylän sijoittamisesta Nivalaan. Saman vuoden kesäkuussa päästiin aloittamaan rakentaminen, ja 28.6.1974 muurattiin uuden teollisuusalueen peruskivi. Nivalan Teollisuuskylä Oy perustettiin samana vuonna, jolloin myös sen ensimmäinen yritys Valon Tuote Oy aloitti teollisen toimintansa. Seuraavan vuoden aikana toimintansa aloittivat myös Wini Oy ja Värisävy Oy. Kolmessa yrityksessä työskenteli 114 henkilöä. Teollisuuskylään perustettiin palvelukeskus.

Edistys jatkui, kun vuonna 1978 Nivalan Teollisuuskylä Oy ja Nivalan ammattikoulu yhdistivät voimansa tarjotakseen ruokalapalveluita palvelukeskuksen laajennetuissa tiloissa. Tuolloin teollisuuskylässä toimi jo viisi yritystä, ja työntekijöitä oli yhteensä 117. Tilaa oli käytössä 4549 neliömetriä.

Vuonna 1979 teollisuuskylä otti käyttöön kaukolämmön, mikä oli askel kohti ympäristöystävällisempää ja kestävämpää energiankäyttöä alueella. Nivalan Teollisuuskylä oli vakiinnuttanut asemansa vireänä teollisuuskeskuksena, ja sen tarina jatkui vahvana osana Nivalan alueen kehitystä.

1980- ja 1990-luku

Nivalan Teollisuuskylä jatkoi vahvaa kasvua ja kehitystä myös seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1980 Alho Sarja astui toimitusjohtajan rooliin. Kolme vuotta myöhemmin teollisuuskylässä oli lähes 20 yritystä, mikä osoitti alueen houkuttelevuuden liike-elämälle. Teollisuuskylä vakiinnutti asemansa monipuolisena ja elinvoimaisena yrityskeskuksena. Vuonna 1984 teollisuuskylällä oli käytössä jo 12 500 neliömetriä hallitilaa.

Vuonna 1986 teollisuuskylä solmi sopimuksen ruoka- ja kahvipaikka Sapuskan kanssa, varmistaen lounaspalvelut alueen asukkaille ja työntekijöille. Tämä oli yksi askel kohti alueen infrastruktuurin parantamista ja asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä.

Vuonna 1987 toimitusjohtajan roolin otti Markku Pietikäinen, joka jatkoi edeltäjänsä työtä teollisuuskylän kehittämisessä ja markkinoinnissa. Kahden vuoden kuluttua teollisuuskylässä oli rakennettua pinta-alaa jo noin 16 000 neliömetriä, ja työpaikkoja lähes 300. Työpaikat jakautuivat metalli-, puu-, tekstiili- ja palvelualoille.

1990-luvulle siirryttäessä Teollisuuskylä laajensi toimintaansa Tiilimaan suuntaan, jossa alueen kehittäminen käynnistettiin liikennejärjestelyiden myötä. Vuonna 1993 toimitusjohtajaksi nousseen Marja Hellén-Valtasen myötä alueen asemakaava valmistui vuosikymmenen loppuun mennessä. Teollisuuskylässä toimi 22 yritystä ja lähes 600 työntekijää. Vuonna 1998 toimitusjohtajan titteli vaihtui Kari Valtaselle, joka alkoi valmistella teollisuuskylän siirtymistä seuraavalle vuosisadalle.

2000-luvun alusta tähän päivään

Uusi vuosisata aloitettiin Nivalan Teollisuuskylässä vahvan kehittymisen ja laajentumisen merkeissä. Vuonna 2000 Nivalan kaupunki osti Teollisuuskylä Oy:lle 25 hehtaaria maata, ja yksi yrityskylän edelleen merkittävimmistä toimijoista, Elme Studio aloitti toimintansa. Pari vuotta myöhemmin käynnistettiin myös Nivalan teknologiakeskus Nitekin rakennustyöt, jotka valmistuivat vuoteen 2004 mennessä. Teollisuuskylässä oli tuolloin 37 asiakasyritystä, jotka työllistivät noin 580 henkilöä.

Vuonna 2006 oli aika palata 1990-luvulla käynnistetyn Tiilimaan aluekehityksen pariin. Kauppakeskusselvityksen jälkeen kaupunki teki päätöksen suunnata kaupalliset palvelut Tiilimaan alueelle. Päätös oli osa alueen kehittämisen strategista suunnitelmaa, mikä tuki myös Nivalan Teollisuuskylän toimintaa alueella. Kului kuitenkin vielä kymmenisen vuotta ennen kuin Tiilimaan aluetta ryhdyttiin kehittämään tulevaisuuden liikekeskukseksi. Vuonna 2015 toimitusjohtajaksi valittiin Kaisa Liinamaa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Nivalan Teollisuuskylän kasvu ja kehitys on jatkunut. Vuonna 2014 teollisuuskylä rikkoi sadan yrityksen ja tuhannen työntekijän rajan, ja vuonna 2019 teollisuuskylä aloitti laajenemisen Kurunpuhtoon, jonne kaavoitettiin 60 uutta teollisuustonttia. Ensimmäisenä uudella alueella toimintansa aloitti Weldline Oy, jota seurasi Nivalan Teollisuuskylän historian suurin rakennusprojekti NTcab Oy:lle. Viimevuosien aikana myös Tiilimaan aluetta on vahvistettu pienemmille yrityksille suunnattujen toimitilojen rakentamisen myötä.

Vuoteen 2023 mennessä Nivalan Teollisuuskylä on noussut Suomen suurimmaksi yhtenäisellä alueella toimivaksi teollisuuskyläksi. Vuonna 2020 toimitusjohtajaksi nimitettiin Harri Poranen, joka on järjestyksessään yhtiön kuudes. Yhtiön toiminta on kasvanut vuodesta 2021 alkaen 20 prosenttia, kun kasvaville asiakasyrityksille on rakennettu toimitiloja liki 14 500 neliötä. Nivala ja teollisuuskylän toimialue kiinnostaa myös vihreään infrastruktuuriin investoivia tahoja. Yksityisten kehitysyhtiöiden toimesta alueelle on suunnitteilla merkittävä aurinkopuistohanke ja  Suomen suurin biokaasulaitos.  Tämä osoittaa luottamusta alueen kasvuun ja kehitykseen myös tulevaisuudessa. Viidenkymmenen vuoden matka Suomen suurimmaksi teollisuuskyläksi on ollut pitkä, mutta menestyksekäs – ja tulevaisuus näyttää sitäkin vireämmältä. Tule sinäkin menestymään Nivalan teollisuuskylään.

Kuvat Nivala-Seura

Nivalan Teknologiakeskus Nitekin tarina

Teknologiakeskus Nitekin tarina alkoi heti 2000-luvulle siirryttäessä. Keväällä 2021 tehdyt luonnokset paljastivat 3 000 neliömetrin modernin rakennuksen, jota kaavailtiin Pajatien ja Savenvalajantien risteykseen 30 vuotta vanhan palvelukeskuksen tilalle. Uuteen teknologiakeskukseen haluttiin sijoittaa ohjelmisto- ja suunnittelualan yrityksiä, tuotantoteollisuutta palvelevia yrityksiä, elektroniikan mekaniikan tuotantostudio, IT-teollisuuden kehittämishankkeita sekä muita teollisuuskylän kannalta merkittäviä toimijoita. Rakennukseen varattiin tilat Oulun Eteläiselle instituutille, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:lle ja Nivalan Teollisuuskylä Oy:lle. Jo ennen rakennustöiden alkua tiloista ennakkovarattiin 80 prosenttia.

Nitekin rahoitus järjestyi vuoden 2002 loppupuolella. Arkkitehtitoimisto Juha Paldanius Ky pääsi aloittamaan 3,7 miljoonan euron arvoiseksi suunnitellun rakennuksen suunnittelun. Marraskuun puolivälissä 2002 allekirjoitettiin urakkasopimukset, ja rakennustyöt käynnistyivät ripeästi.

Teknologiakeskuksen peruskivi muurattiin helmikuussa 2003. Kaupunginvaltuutetut saivat tehtäväkseen pohtia talolle sopivampaa nimeä, sillä työnimi ”Nipolis” ei tuntunut oikein istuvan. Samana vuonna käynnistettyyn nimikilpailuun tuli 62 ehdotusta, josta voittajaksi valikoitui Nitek.

Vuonna 2004 helmikuun 6. päivänä pidettiin Nitekin viralliset vihkijäiset. Juhlavieraaksi saapui kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Teknologiakeskus oli valmis toimimaan innovaatioiden, kehityksen ja yhteistyön keskuksena, tarjoten tilaa monipuoliselle yritystoiminnalle ja edistäen alueen teknologista osaamista.