Olosuhteet olivat otolliset Teollisuuskylälle, sanoo yhtiön perustamisvaiheissa mukana ollut Veikko Kullas
1980-luvun alussa otetussa valokuvassa Nivalan Teollisuuskylä Oy:n silloinen hallituksen puheenjohtaja Veikko Kullas katselee tyytyväisenä Lukkarinmäelle sijoitetun teollisuuskylän ensimmäisiä rakennuksia. Tuolloin teollisuuskylässä oli lähes 20 yritystä, hallitilaa reilut 10 000 neliötä ja työpaikkoja liki 300.
Vastikään Kullas vieraili Suomen suurimmassa Teollisuuskylässä muistelemassa yhtiön perustamisvaiheita ja tehtyjä ratkaisuja.
– Ei tällaista kehitystä osannut teollisuuskylän ensimmäisten suunnitelmien aikoihin kuvitellakaan. Nyt on isoja halleja toistensa perään. Ihan ihmetellä sopii yritysten määrää, ja alue laajenee edelleen, Kullas sanoo tyytyväisenä.
Teollistamispolitiikassa tapahtui Kullaan mukaan 1970-taitteessa merkittävä käänne, kun valtioneuvosto perusti Kehitysaluerahasto Keran edistämään aluepolitiikkaa.
– Tamperelainen konsulttitoimisto Tuotantopalvelu Ky tiedusteli kunnalta kiinnostusta teollisuuskylän perustamiseen. Samanlaisen kirjeen sai 30 paikkakuntaa. Kunnanhallitus otti asiaan myönteisen kannan. Se nähtiin mahdollisuutena muuttaa kehityksen suuntaa, Kullas muistelee.
1970-luvulla Nivalassa oli tyypilliset kehitysaluekuntien vaikeudet: väki väheni, ei ollut työpaikkoja ja korkea veroäyri vaikeutti kunnallisten asioiden hoitoa. Kehityksen suuntaa kunnassa lähdettiin muuttamaan yksimielisesti. Tuotantopalvelu Ky laati Nivalan teollisuuskylää koskevan yksityiskohtaisen suunnitelman.
Asiaa edistettiin hissukseen, ilman suurempaa meteliä.
– Ettei vain hyvät suunnitelmat paljastuisi. Kilpailu kuntien välillä oli jo silloin kova, Kullas sanoo.
Yhteyksiä Helsinkiin pidettiin tiiviisti kirjeitse, ja pääkaupunkiseudulle tehtiin monta reissua.
Myönteisen päätöksen varmistamiseksi Kullas kävi yhdessä kunnanjohtaja Antti Niemelän kanssa vielä henkilökohtaisesti esittelemässä asian Keskustapuolueen puoluehallitukselle.
– Esittelyn jälkeen puheenjohtaja Virolainen selasi suunnitelman läpi ja totesi, että tämähän on valmis. Me hyväksymme tämän ja tuemme Teollisuuskylän perustamista Nivalaan. Näin keskustapuolueen kanta oli päätetty ja asia informoitiin muille hallituspuolueille.
Teollisuuskylän perustamista edistivät Kullaan mukaan hyvin laaditut suunnitelmat, Kehitysaluerahaston tuki ja valtioneuvoston päätös osallistua rahoitukseen.
– Meillä oli ammattikurssikeskus ja ammattikoulu. Yrittäjät arvostivat myös Matti Laajasen vaatealan yritystä, jossa oli paljon naistyöpaikkoja. Olosuhteet olivat otolliset teollisuuskylälle.
Kullas muistaa hyvin yhtiön alkuvaikeudet.
– Innostus oli kova, mutta rahaa ei ollut. Periaatteena oli jo silloin, että kunta rakentaa toimitilat yrityksille. Ensimmäinen yritys Valon Tuote Oy rakensi toimitilat itse. Pienestä on lähdetty liikkeelle.
Ensimmäiset teollisuuskylän yrittäjät tulivat Nivalan ulkopuolelta Valo Veikko, Värisävy ja Wini Oy.
– Paikallisilla yrittäjillä oli alkuun sellainen kanta, etteivät ala tekemään tuotteita muille yrityksille. Eivät oikein uskoneet, että alihankinnalla voisi menestyä. Asenne muuttui nopeasti. Uusien yritysten imussa myös paikalliset yritykset sijoittuivat teollisuuskylään. Ja nyt yrityksistä suurin osa on nivalalaisten perustamia.
Teollisuuskylän sijainti oli Kullaan mukaan yksi helpoimmista ratkaisuista.
– Yksi maanomistaja halusi myydä kunnalle ison alueen Haapajärventien ja Ylivieska-Iisalmi -radan väliltä. Asia oli sillä selvä. Ja hyvälle paikalle teollisuuskylä tulikin.
Kuvat: Nivala-Seura, Elisa Kujala
Lisätietoja aiheesta antaa
Harri Poranen
Toimitusjohtaja
Vapaat toimitilat ja kehityshankkeet. Lisätietoa myös rakennushankkeista sekä niiden hankinnoista ja kilpailutuksista.
Puh. 044 445 7209
Jaa sivu eteenpäin