Nivalan Teollisuuskylän 50-vuotisjuhlaa

Entinen pääministeri Esko Aho aloitti juhlapuheensa siteeraamalla Nivalan ensimmäistä kunnanjohtajaa Antti Niemelää, jonka rooli teollisuuskylän perustamisessa on merkittävä.

”Osuin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.” Aho jatkoi toteamalla, että samaa voi sanoa Nivalan Teollisuuskylästä, josta on tullut vertaistensa joukossa ykkönen.

Jatkuva uudistuminen
menestystekijä

– Menestys perustuu vahvoihin yrittäjyyden perinteisiin, kunnan yksituumaisuuteen, mutta ennen kaikkea teollisuuskylän jatkuvaan uudistumiseen.

Teollisuuskylä syntyi 1970-luvun alussa tilanteessa, jolloin suomalainen maaseutu tarvitsi kipeästi uusia keinoja säilyttääkseen elinvoimansa.

– Valtakunnalliset tuulet ja paikallinen tahto kohtasivat toisensa. Vuonna 1971 perustettu Kehitysaluerahasto, uudet aluepolitiikan tukimuodot, panostukset koulutukseen sekä teollisuuskylien perustaminen loivat edellytykset maaseudun teollistumiselle ja maakuntien elinvoiman kasvulle.

Nivalan teollisuuskylä toteutui vauhdilla, joka ei Ahon mukaan nykyisten hallintomenettelyjen oloissa taitaisi olla enää mahdollinen.

– Kunnan suunnitelmat teollisuuskylän perustamisesta valmistuivat 31. maaliskuuta 1974. Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi sellaisen sijoittamisen Nivalaan saman vuoden toukokuun 15. päivänä. Nivalalaiset markkinoivat kuitenkin täyttä vauhtia jo helmikuun alussa Helsingin Sanomissa teollisuuskylää ja sen palveluja.

Kyseenalaistaminen, oivaltaminen ja kyky luoda uutta

Teollisuuskylän historian vaiheista Aho sanoi löytäneensä kolme keskeistä menestystekijää: kyseenalaistamisen, oivaltamisen ja kyvyn luoda uusia konsepteja.

– Kannustan pitämään kiinni näistä ominaisuuksista. Näistä aineksista rakentui viiden vuosikymmenen menestystarina, jota nyt juhlitaan.

– Teollistuminen ei aikoinaan syrjäyttänyt alkutuotantoa, ja sama pätee digitaaliseen aikakauteen siirryttäessä: maa- ja metsätalous sekä teollinen tuotanto pysyvät hyvinvoinnin ytimessä. Kysymys kuuluu, miten nämä alat sopeutuvat uuden ajan vaatimuksiin.

Aho totesi, että Suomi on jälleen ison murroksen keskellä ja tarvetta kyseenalaistamiselle, oivalluksille ja uusille konsepteille on kaikkialla.

Tulevaisuudessa Aho näkee digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn läpimurron kiihtyvän entisestään ja vihreän siirtymän toteutuvan yhä vahvemmin. Hän peräänkuulutti Teollisuuskylän roolia työvoimapulan ratkaisemisessa.

Vahvat kumppanit

Teollisuuskylän toimitusjohtaja Harri Poranen korosti tervehdyspuheessaan koulutuksen tärkeyttä sekä yhteistyötä erityisesti Oulun yliopisto Kerttu Saalasti Instituutin, Jedun ja Nihakin kanssa.

– Saamme luottaa vahvoihin kumppaneihimme. Alueelle on kehittynyt vertaansa vailla oleva yritysverkosto. Teollisuuskylä ei rakennuta toimitiloja ilman, että yrittäjähenkiset ihmiset ottavat henkilökohtaisen riskin. Omistajan yksituumainen tuki mahdollistaa merkittävät päätökset ja ketterän toiminnan, unohtamatta rahoittajia ja sitoutunutta henkilökuntaa.

Ahkerat ja rohkeat yrittäjät

Nivalan Teollisuuskylän toimitusjohtajana vuosina 1998-2015 toiminut Kari Valtanen totesi Teollisuuskylän menestyksen avaintekijöiksi alueen ahkerat ja rohkeat yrittäjät sekä Nivalan ennakkoluulottomat päättäjät.

– Alkujaan tuotantotilojen rakentamisesta alkanut toiminta on laajentunut kattamaan elinkeinoneuvonnan. Yritykset ovat kansainvälistyneet, tutkimustoiminta on kasvanut ja osaamisen taso on noussut. Lisäksi hanketoiminta on edistänyt yritysten menestymistä.

Valtanen sanoi odottavansa mielenkiinnolla, miten Teollisuuskylän johto hyödyntää tulevaisuuden megatrendit: tekoälyn, vihreän siirtymän ja Naton tarjoamat mahdollisuudet.

Erinomainen yhteishenki

Yrittäjän puheenvuorossa Kimmo Peräaho, joka on toiminut Teollisuuskylässä lähes 30 vuotta yrittäjänä ja toimii myös Nivalan Yrittäjät ry:n puheenjohtajana, tiivisti menestyksen ytimen olevan poikkeuksellisen hyvässä yhteistyössä.

– Yritysten keskinäinen yhteishenki on erinomainen, ja sama henki näkyy kaupungin, Teollisuuskylän ja Nihakin toiminnassa. Kaupunki huomioi laajasti yrittäjien näkökulmat, ja lupaprosessit ovat joustavia. Ei ihme, että Nivalassa on Suomen parhaat yrityspalvelut, Peräaho sanoi.

Juhlan juontaja, Teollisuuskylän hallituksen puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho totesi, että nimimerkki Kitupiikki vei Nivala-lehdessä julkaistuissa viikkoviisuissaan osuvasti Teollisuuskylän kehitystä eteenpäin.

28.2.1974

Jos heltyy KERA, Janssoni
ja antaa rahat meille
Teollisuuskylä tänne pian
saadaan rakenteille.

4.7.1974

Teollisuuskylämme
kuuluisaksi tehtiin
peruskiven muuraus jää
historian lehtiin.

Ansiomerkit

Keskuskauppakamarin ansiomerkin ansiokkaasta työstä Teollisuuskylän hyväksi saivat hallituksesta Jani Ahlholm, Jarmo Vuolteenaho ja Leena Vähäsöyrinki sekä henkilökunnasta Pekka Takanen ja Jari Tirkkonen.

Tilaisuudessa kuultiin nivalalaisen kantrihenkisistä sävelmistä tunnetun Alavin Group -yhtyeen esittämänä muun muassa Nivalan Teollisuuskylä -musiikkikappale, johon sanat oli kirjoittanut Nivalan kaupungin talousjohtaja Ulla Alin.

Teksti Elisa Kujala
Kuvat Jyrki Liikanen, Elisa Kujala